Pyhä-Luoston kansallispuisto

Pyhä-Luosto suojelee ketjua hyvin vanhoja, kuluneita tuntureita, Suomen ikivanhinta kalliota, jonka halkaisee syvä Isokuru. Luoston laella on toimiva ametistikaivos, jossa kävijät voivat kaivaa itselleen violetin kiven, ja puistoa reunustaa kaksi hiihtokeskusta.

Taustaa

Puisto muodostettiin vuonna 2005 yhdistämällä Luostoon Pyhätunturin kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1938 Suomen vanhimpana, joten se on sekä yksi maan vanhimmista että yksi uusimmista kansallispuistoista. Se kattaa 142 neliökilometriä. Sen selkärankana on Suomen eteläisin tunturijono, kaksitoista tunturihuippua 35 kilometriä pitkällä kvartsiittiharjanteella, joka on jäänne lähes kahden miljardin vuoden takaisista vuorista. Noitatunturi kohoaa 540 metriin ja Ukko-Luosto 514 metriin. Isokurun rotko syöksyy yli 200 metriä, ja sen kvartsiitissa näkyy aaltojen jälkiä. Mäkien männyt ovat 200-vuotiaita tai vanhempia, ja jotkin puut ovat yli 400-vuotiaita. Vuonna 2024 kirjattiin lähes 199 000 käyntiä.

Lähde: englanninkielinen Wikipedia, ”Pyhä-Luosto National Park”

Mitä siellä on

• Isokuru - Suomen syvin kuru, jonne pääsee pitkospuita ja portaita.
• Ametistikaivos - laen kaivos, josta voi etsiä ja pitää ametistin.
• Tunturien laet - avoimet huiput laajoine lappilaisine näkymineen.
• Vesiputoukset ja pitkospuut - reittejä pienten putousten ohi ja tunturin poikki.

Milloin mennä

Syyskuussa ruskan vuoksi, maaliskuussa hiihtoon, kesällä kurun ja tuntureiden vaeltamiseen. Ametistikaivos ja pitkospuureitit sopivat perheille lämpimänä kautena.

Hyvä tietää

Puisto on helpommin saavutettava ja keskusten reunustama kuin kaukopohjolan puistot, mikä tekee siitä vaivattoman mutta vähemmän villin. Ametistikaivos on maksullinen ja turistinen aktiviteetti, hauska perheille mutta ei erämaata. Kuru ja tunturikävelyt ovat luonnon kohokohdat.

Lähistöllä

Pyhän ja Luoston hiihtokeskukset rajaavat puistoa; Rovaniemi ja napapiiri ovat etelässä.