Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Yksi Suomen suurimmista ja käydyimmistä kansallispuistoista, Pallas-Yllästunturi kulkee pyöreälakisten, paljaiden tuntureiden ketjuna Länsi-Lapin halki. Ilma on täällä mitattu Euroopan puhtaimpiin kuuluvaksi, ja klassinen usean päivän reitti seuraa harjannetta Ylläksen ja Pallaksen keskusten välillä.

Taustaa

Puisto on perustettu vuonna 1938, ja sitä laajennettiin vuonna 2005. Laajuudeltaan 1 020 neliökilometriä se on Suomen kansallispuistoista kolmanneksi suurin, ja se levittäytyy Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntiin. Sen tunturiketju kulkee noin 100 kilometrin matkalla taigametsän yllä, ja korkein kohta on Pallastuntureiden Taivaskero, 809 metriä. Vuonna 1934 merkitty Hetta-Pallas-reitti on noin 50 kilometriä pitkä. Merkittyjä reittejä on 340 kilometriä kesäpolkuja, yli 100 kilometriä talviretkeilyreittejä ja yli 500 kilometriä hiihtolatuja. Ruskeakarhu ja ilves elävät alueella ympäri vuoden. Vuonna 2019 laskurit rekisteröivät 561 200 käyntiä.

Lähde: englanninkielinen Wikipedia, ”Pallas-Yllästunturi National Park”

Kohokohdat

• Tunturiharjanne - avoimet, puuttomat laet valtavine arktisine näkymineen.
• Hetta-Pallas-reitti - klassinen usean päivän harjuvaellus puiston halki.
• Syksyn ruska - matala tundra ja metsä hehkuvissa syysväreissä.
• Talvinen hiihto - maastohiihtoa ja laskettelua Ylläksen ja Levin keskuksista.

Milloin mennä

Syyskuussa ruskan ja kirkkaan ilman vuoksi; maaliskuussa hiihtoon ja pitenevään valoon; kesällä pitkiin vaelluksiin keskiyön auringossa. Talvipäivät ovat näin pohjoisessa lyhyitä ja kylmiä.

Ennen lähtöä

Puisto on valtava, joten se kattaa kaiken hissiavusteisesta keskushiihdosta vakavaan erämaavaellukseen - valitse osuus taitojesi mukaan. Harjuvaellus on suojaton ja sää voi kääntyä nopeasti kesälläkin. Hyttyset purevat kovaa keskikesällä alempana.

Lähistöllä

Ylläksen ja Levin keskukset reunustavat puistoa; Kittilän lentoasema ja saamelaiskylä Hetta ovat portteja.