Siida - saamelaismuseo

Siida on pohjoissaamea ja tarkoittaa saamelaista lapinkylää, porokylää tai elinpiiriä; museo on Inarin kirkonkylässä Inarijärven rannalla, Juutuanjoen suulla. Sen juuret ovat Inarin saamelaismuseossa, jonka Samii Litto - Saamelaisten yhdistys perusti vuonna 1959: ensimmäiset rakennukset siirrettiin ulkomuseoalueelle 1960, ja kesällä 1963 museo avattiin ulkomuseona, Fennoskandian ensimmäisenä saamelaismuseona, joka oli vuoteen 1997 auki vain kesäisin; vuodesta 1986 siitä on vastannut Saamelaismuseosäätiö. Juhani Pallasmaan suunnittelema päärakennus avattiin 1. huhtikuuta 1998 Saamelaismuseo ja Luontokeskuksena, jotta kokoelmia voitiin esitellä ympäri vuoden eikä vain ulkomuseon lämmittämättömissä rakennuksissa, ja 1.7.2025 alkaen, kun Metsähallitus lopetti Ylä-Lapin luontokeskuksen, kaikki näyttelyt ovat olleet Saamelaismuseon hoidossa. Päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh (Nämä maat ovat lapsiamme) rakentuu saamelaiseen käsitykseen kulttuuriympäristöstä, jossa luontoa ja kulttuuria ei voi erottaa toisistaan, ja museo kertoo myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaisista. Kesäisin avoinna olevalla seitsemän hehtaarin ulkomuseoalueella on noin 800 metrin (2 625 ft) polun varrella lähes 50 tutustumiskohdetta, ja rannalla on asuttu kauan: asutusta on ollut kivikaudelta ja varhaiselta metallikaudelta, 6000-2000 vuoden takaa, tai toisen lähteen mukaan löydöt ovat noin 9 000 vuoden takaa. Vuonna 2024 Siida valittiin vuoden eurooppalaiseksi museoksi.

Taustaa

Siida, jonka nimi tarkoittaa paikkaa, on museo Inarin kylässä Inarijärven rannalla Suomessa; se avattiin vuonna 1998 Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen kodiksi. Sen näyttelyt käsittelevät saamelaiskulttuuria ja Ylä-Lapin luontoa, ja kesäisin sillä on ulkomuseo, joka tunnettiin alun perin Inarin saamelaismuseona ja jonka ensimmäiset rakennukset siirrettiin alueelle vuonna 1960. 7 hehtaarin alueella on lähes 50 tutustumiskohdetta; täällä asuivat Ylä-Lapin ensimmäiset asukkaat, ja alueelta on tehty noin 9 000 vuoden takaisia arkeologisia löytöjä. Vuonna 2024 Siida sai Vuoden eurooppalainen museo -palkinnon.

Lähde: englanninkielinen Wikipedia, ”Siida (museum)”

Mitä siellä on

• Päänäyttely - Enâmeh láá mii párnááh: miten pohjoinen maisema vaikuttaa yhä saamelaiskulttuuriin ja -identiteettiin.
• Ulkomuseo - hirsirakennuksia, siirrettäviä kotia ja laavuja, turverakennuksia, säilytys- ja pyydysrakenteita, veneitä ja ahkioita noin 800 metrin (2 625 ft) polun varrella, auki kesäisin.
• Tirron tila - 1800-luvun saamelaistilan hirsirakennukset, jotka siirrettiin tänne 1960, ja niiden vieressä Mirhan-niminen käräjätalo Inarin ja Kittilän rajaseudulta, käytössä vuoteen 1905.
• Kaivettu ranta - kodanpohjia tulisijoineen, työkaluja, keramiikkaa ja palanutta luuta täällä eläneen pyyntiväestön ajalta; alue on rauhoitettu muinaismuistolailla.

Milloin mennä

Ympäri vuoden sisänäyttelyiden takia: päärakennus avattiin 1998, jotta kokoelmia voitiin esitellä kaikkina vuodenaikoina. Ulkomuseo on auki vain kesäisin.

Ennen lähtöä

Rakennusta jakanut Ylä-Lapin luontokeskus lopetti 1.7.2025, ja siitä lähtien Siida on ollut pelkästään Saamelaismuseo Siida. Ulkomuseon rakennukset ovat lämmittämättömiä ja auki vain kesäisin.

Lähistöllä

Saamelainen kulttuurikeskus Sajos, joka aloitti toimintansa 2012, on noin 300 m (984 ft) etelään linnuntietä; Inarijärvi ja sen saamelaisille pyhä Ukonsaari ovat aivan vieressä, ja Lemmenjoen kansallispuisto on lounaassa ja Urho Kekkosen kansallispuisto kaakossa.