Luostarinmäen käsityöläismuseo

Kun tulipalo tuhosi Turkua vuonna 1827, Vartiovuoren kupeessa syrjässä sijainnut Luostarinmäki oli suurin kokonaan säilynyt alue ja kaupungin ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säästyi. Se oli kaavoitettu asumiskäyttöön Aninkaistenmäen vuoden 1775 palon jälkeen, ja sen ensimmäiset asukkaat olivat enimmäkseen kirvesmiehiä, merimiehiä ja kaupungin suojatyöväkeä, kuten laudankantajia, ajureita ja pakkaajia, jotka usein ostivat valmiin talon ja siirsivät sen tontilleen; 1820-luvulta 1850-luvulle noin puolet asukkaista oli käsityöläisiä. Museona 29. kesäkuuta 1940 avattu alue käsittää 18 pihapiiriä ja yli 30 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun puutaloa alkuperäisillä paikoillaan, ja taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Kesällä 2020, museon täyttäessä 80 vuotta, sen nimi uudistettiin muotoon Luostarinmäen museokortteli.

Taustaa

Luostarinmäen käsityöläismuseo, ruotsiksi Hantverksmuseet på Klosterbacken, on ulkoilmamuseo Turussa. Vartiovuoren eteläpuolinen Luostarinmäki otettiin asuinkäyttöön noin vuodesta 1775 alkaen erään aiemman tulipalon jälkeen, ja alun perin mitatut tontit muodostavat yhä museon sisäiset rajat; osa ensimmäisistä asukkaista oli rakennusalan ammattilaisia, muun muassa kirvesmiehiä ja muurari, ja he rakensivat luultavasti talonsa itse. Vuonna 1940 avattu museo käsittää 18 korttelia 1700-luvun ja 1800-luvun alun rakennuksia alkuperäisillä paikoillaan, suurimmalla Turun palosta kokonaan säilyneellä alueella, ja vuonna 1984 se sai kansainvälisen matkailualan Kultainen omena -palkinnon.

Lähde: englanninkielinen Wikipedia, ”Luostarinmäki”

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota

• Talot alkuperäisillä paikoillaan - yli 30 puutaloa 18 pihapiirin ympärillä, ja viimeinen tontti mitattiin vuonna 1803; ainoa muualta siirretty rakennus on nahkurinverstas, joka tuotiin Punkalaitumelta vuonna 1950.
• Verstaat - muun muassa savenvalajan, suutarin, viulunrakentajan ja kuparisepän verstaat, kirjapaino, jossa yhä ladotaan ja painetaan käsin, kirjansitomo, kellosepän ja kammantekijän verstaat, tupakan valmistusta esittelevät huoneet sekä Saksasta vuonna 1850 hankittu kivipainokone.
• Pihat ja ulkorakennukset - kukin tontti aidattiin aluksi pienen mökin ympärille, jossa oli liesi ja leivinuuni, ja myöhemmin rakennukset kasvoivat tontin reunoille ja sulkivat pihan.
• Käsityöläisiä työssä - kesäisin verstaissa työskentelee käsityöläisiä, ja museon väki on pukeutunut ajanmukaisiin asuihin museon alusta asti; alueella on myös postikonttori ja vanhan ajan makeisia myyvä puoti.

Milloin mennä

Kesän kohokohta ovat vuodesta 1943 olleet elokuussa vietettävät Käsityötaidon päivät, nykyään käsityöviikko elokuun lopussa, jotka tuovat museoon noin 40 eri ammatin ja taidon edustajaa. Jouluna taloissa on katettuina länsisuomalaista juhlaruokaa esitteleviä joulupöytiä, ja vuodesta 1954 Tapaninpäivänä on järjestetty Tapaninlaulajaiset.

Hyvä tietää

Ajatus museosta esitettiin paikallislehdessä jo vuonna 1908, jolloin taiteilija Axel Haartman teki ensimmäisen aloitteen korttelin säilyttämiseksi, ja vuonna 1911 lehtori Julius Finnberg ehdotti Turun Sanomissa ulkomuseon perustamista Luostarinmäelle; kaupunginvaltuusto päätti museon perustamisesta syyskuussa 1937 esikuvanaan Aarhusin Den Gamle By, ja ensimmäisten yhdeksän korttelin lisäksi koko muu alue liitettiin museoon vuonna 1956. Asukkaat saivat jäädä asumaan museon avauduttua ilmaiseksi, kunhan hoitivat talonmiehen tehtäviä; viimeinen heistä, Hilma Mäenpää, asui alueella kuolemaansa 1982 asti. Museo oli suljettuna lokakuusta 2021 kesäkuuhun 2022 sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmien uusimisen vuoksi, ja vuosien 2018-2022 näyttelyuudistus toi kulkuväylien varrelle lepotasanteita ja joihinkin interiööreihin pyörätuolirampit. Museo sai matkailualan Kultaisen omenan vuonna 1984 ainoana Pohjoismaissa, tosin yhden tiedon mukaan palkinto myönnettiin 1983.

Lähistöllä

Vartiovuoren observatorio on noin 0,2 km pohjoisluoteeseen, Turun tuomiokirkko noin 0,6 km pohjoiseen, Qwenselin talon apteekkimuseo noin 0,6 km länsiluoteeseen ja Turun linna noin 3 km länsilounaaseen, kaikki linnuntietä.